Nyt kun tulospalvelu on saatu kuntoon, on aika kirjoitella yhteenveto Seestan illasta. Kisakeskuksena toimi vanha Mäkelän päiväkoti, jonka pihaan suunnistajien autot saatiin Joken taitavalla ohjauksella juuri ja juuri mahtumaan. Tällä kertaa leimaukset saatiin onnistumaan sujuvasti ja noin kilometrin päässä sijaitsevaa lähtöpaikkaa kohden päästiin siirtymään 19:50 aikoihin. Joonaskin ehti mukaan lähtöriviin aikatauluhaasteista huolimatta hyvissä ajoin. Karttojen jaossa A-radan 1:10 000 karttoja oli valitettavasti liian vähän tarpeeseen nähden, pahoittelut siitä ja ratamestarit ottavat tästä opiksi.
Aamun kaatosateet enteilivät pahaa illalle, mutta päivän aikana sateet väistyivät ja illalla 78 suunnistajalle tarjottiin lähes täydellinen suunnistuskeli. Yhteislähdössä toinen ratamestari huomasi, että kädessä ei ollutkaan sekuntikelloa, mutta Jonin avustuksella tästäkin selvittiin ja Seestassa todennäköisesti ennennäkemätön valomato pääsi kiihdyttämään kohti K-pistettä tasan klo 20:15, D-rata tosin saman tien eri suuntaan kuin muut. Ratamestarit saivatkin paluumatkalla ihailla ja ehkä vähän ihmetelläkin D-radan suorituksia, kun jostain syystä ensimmäiselle rastille moni valitsi puomin takana olleen tien sijaan reitin, joka kulki vihreän pusikon läpi vesikuopan kautta kivelle.
Maalissa odottavan aika on aina pitkä ja sitä ehtii miettiä kaikenlaista, kuten sitä, ovatko rastit oikeilla paikoilla ja kuinka vaativiksi päivällä selkeiltä näyttävät radat osoittautuvat yösuunnistuksessa. Lisäksi heijastinten kanssa pelatessa on päiväsaikaan rasteja vietäessä mahdoton sanoa, kuinka hyvin heijastimet näkyvät pimeässä. Tästä saattaa olla hajonnoissa joillekin enemmän hyötyä, mutta eihän tässä kuitenkaan mistään MM-kisoista ole kyse, vaikka tosissaan juostaankin.
Ensimmäisenä maaliin odoteltiin alustavasti D-radalta Noaa, joka ei tälläkään kertaa pettänyt odotuksia ja saapui ylivoimaiseen lähes 17 minuutin voittoon ennen Tuukkaa, joka sijoittui ensimmäisessä Yökupin kisassaan hienosti toiseksi. Kolmanneksi D-radalla ehti Päivi. A-radalla nopein oli jälleen kerran Joni, vaikka olikin 1-rastilla epäillyt, että joku oli ehtinyt edelle. Väliaikojen perusteella näin olikin ilmeisesti käynyt, mutta lopussa eroa toiseksi tulleeseen Anttiin oli yli 5 minuuttia. Kolmanneksi ehti hienosti Aaro. B-radalla Eevert näytti muille kaapin paikan reilulla 5 minuutin erolla. Seuraavista sijoista käytiin sen sijaan kovaa kamppailua ja maalissa käytyjen keskustelujen perusteella maastossa oli ollut ajoittain kovaakin otatusta etenkin tiepätkällä ennen viimeisiä rasteja. Kakkoseksi ehti Juha sekunnin erolla ennen Voimista ja nelossijan Anttikin jäi kaksikolle vain 13 sekuntia. Ilmeisesti myös C-radalla oltiin käyty tiukkaa kamppailua, koska voittaja Celine oli vain sekunnin Joonasta nopeampi. Kolmanneksi ehti Eerikki, joka jatkaa C-radan kokonaiskilpailun kärjessä.
Parkkipaikalla jälkipuinnit kävivät jonkin aikaa vilkkaina ja ilmeisesti radat eivät kuitenkaan olleet ainakaan liian vaikeita, minkä voi päätellä myös loppuajoista. Viimeisten tullessa maaliin ihmeteltiin, kun radalla oli järjestelmän mukaan vielä yksi henkilö, mutta parkkipaikalla ei ollut ylimääräisiä kulkuvälineitä. Hetken aikaa mietittiin, mitä tällaisessa tilanteessa tehtdään mutta onneksi henkilö oli itse huomannut asian ja hänen puhelinsoittonsa oli meille hyvin helpottava asia – suurkiitos siitä vielä! Torstaina rasteja kerätessä toinen ratamestareista onnistui huitaisemaan itseään silmään Emit-leimasimen kiinnityslangalla ja sen seurauksena illalla tuli vielä reissu Harjun terveyteen eli kyllähän tässä taas oli työtä ja tapahtumia ihan tarpeeksi yhteen kisaan. Oli kuitenkin upeaa nähdä runsaslukuinen iloinen joukko paikalla ja sen takia näitä kannattaa tehdä – kiitos että tulitte! Tällä viikolla Yökuppi jatkuu Renkomäessä, jossa todennäköisesti ainakin nousua riittää – ennakkoon pääsee suoraan tästä.