Syksyn avauksen ratamestari KooKoo ei tunnetusti jää sanattomaksi, joten muutamalla kysymyksellä avattiin miehen historiaa ja ajatelmia:
Kerro lyhyesti itsestäsi:
Tulosurheilun puolella olen aloittanut hiihtourani 7-vuotiaana. Junnuvuodet Savonrannan (nykyisin Savonlinnaa) parhaana juniorina kolusin aina ikäluokkaan H18. Sit’ muutto Lahteen. Nuorten sarjojen parhaaks’ meriitiks’ jäi hiihdon SM-kisojen 4:s sija. Yleisessä sarjassa eväät riitti sijalle 18.
Tästä vois jatkaa paljonkin. Kun olet naapurikaupungin asukki niin totean et Orimattilan Jymyn 70-ja 75-vuotis juhlahiihtojen (1973 ja 1978) miesten pääsarjan yleisen 30 km voitti kookoo. Voit tarkistaa Jymyn tilastoista.
Kun oma totaalinen panostus hikiliikuntaan loppui 70-80 vaihteessa jatkoin hiihtovalmentaja aina vuoteen -97. Niinä vuosina HU-46 oli 2x Suomen menestyksekkäin junnuseura. Omasta tallista nousi kaks’ nuorten Maailmanmestaria ja kolme Hopeasompavoittajaa. Myöhemmin Jarmo Riskin jatkaessa “Aikku” pärjäs vähän isommissakin ympyröissä.
Kumpi on kovempi nyt tai historiassa ollut Isä Kookoo vai poika Jape?
Japella on junnupuolella, 1 SM-pronssi ja 2x 5:s ja 2x 6:s + yleisessä 16 sija (ainakin toistaiseksi) joten selityksittä häviän tän taiston 0 – 2
Yösuunnistuksen parasta antia?
Kun kulkeuduin tähän lajiin se vei heti täysillä mukaan. Täs ei voi tulla koskaan täysin oppineeks’. Uskon ettei tää tarkoita pelkästään minua. Kun luulet kaiken tietäväsi mene ja testaa taitosi pimeässä sumuisessa yössä. Pikkasen se vaatii harjoitusta ennenkuin pystyt haastaa Anders Nordbergin. Ittellä on vähän omakohtaista kokemusta paineenalaisesta yösuunnistuksesta, mutta 2x Jukolan viestin maastokuuluttajana on näyttänyt, mitä se antaa/vaatii.
Tulevan Tuohijärven ratojen kymmenen pisteen vinkit?
Normaalisti et näin tarkkaa analyysia valvojan/ratamestarin radasta ennakkoon saa joten kuulolle.
A-rata: startista ylös mäkeen ja ajatus tuolla otan kiinni, jos otat hyvä niin. Muutoin kartoitetaan ja henkiä manataan. Jatko 1:ltä jokunen väli ei niin nopeassa maastossa. Eka pitkä reitinvalintaväli. Kunto/taito Sinä päätät mistä? Jos haluat 1000 “pointsia” 3-4 sek taukoa. Näyttää selvältä jos menee nappiin. Vai otanko varman valinnan ja häviän 6.30 km vauhdissa 30-35 sek.
Fiilis on nyt huipussaan, 4 seuraavaa rastia kovassa vauhdissa ei saa tehdä virhettä. On hanskassa. Toinen pitkä reitinreitinvalintaväli edessä. Samat lainalaisuudet 3 selvää vaihtoehtoa. Tähän asti on tultu virheittä. Nyt rm:na toivot ettei oo märkää. Otetaan keskiradan suunnistajat sotkemaan rastinottoa.
Perhana! Mikä mäki. Jos sais vielä jonkun haksahtaa tonne!! Alkaa käskytys, nyt mennään eikä meinata. Noi on pakko ottaa kovas’ vauhdissa. Hitto kumman kautta vielä toi? Tästä mä osaan. 110 m loivaa kohti maalipaalua. Leimaus! “polaris” kertoo, 8 km, keskisyke 179, aika 38.45. Ville Kauppi varmistaa: OK. 1000 pistettä.
Miksi olet niin hyvä ratamestari?
Tää on jotenkin hämmentävä “kymysys”. Mitenkä näitä ratoja vois aina objektiivisesti laittaa johonkin järjestykseen. Mitään perustetta, jos perusasiat on kunnossa ei voi tyrmätä. Jos vuosia kiertäny konkari sanoo, et oli nautinnollinen reitti, ei kai se pahalta palautteelta tunnu. Itte en mihinkään kissanristiäisiin lähde tekee hommaa vain toisella kädellä. Yökupissa jokainen rastipiste on raivattu, leimasimet ei roiku missään vaijerin päässä (jonkinlainen pukki).
Kuten edesmennyt Antero Vauhkonen joskus totesi. Homman voi tehdä kahdella tavalla. Hyvin tai huonosti. Sama aika siinä yleensä menee. Uskon et suunnistajakin joka palvelun ostaa (3€) arvostaa sitä.
Miksi ei kannattaisi lähteä tulevaan osakisaan?
Jos et haluu yhtä nautinnollista suunnistuskokemusta lisää voi keskiviikkoillan toki viettää mukavamminkin, vaik’ kotona takan lämmössä, eiks’ ne “salaiset eläimetkin” oo jo pyörimässä.